Huh mikä aamu oli, meinattiin nukkua poikien kanssa pommiin. Olin laittanu herätyksen, mutta väsyneenä olin sen sammuttanut ja jatkanu uniani. Ilmeisesti herätyskello ja minä ei oltu samaa mieltä siitä koska pitää nousta :) Säpsähdin jossain vaiheessa ja kun hokasin että kello oli jo paljon, nousin kun raketti ylös sängystä. Mä käytän piilareita, joita pidetään kuukauden putkeen 24/7 ja yön jäljiltä kestää hetki, ennen kuin näen mitään ja piilarit kostuu. Joten tämän rakettiherätyksen seurauksena, kävelin päin ovea ja hieno kuhmu ottas jatkoin aamuani (ja kyllä saa nauraa, annan siihen luvan) Manasin kun mikä ja ei tämä vielä tähän lopu, alkasin laittamaan pojille pikaisesti aamupalaa niin astiakaapista tippui lautanen ja tietysti aivan tuusen nuuskaksi se meni. Ja kyseessä ei ollut mikä tahansa lautanen, vaan lahjaksi saatu lautanen jolla on tunnearvoa.
Ajattelin, että laitan paahtimeen omat leipäni,ne vimpat kaks leipää jotka leipälaatikossa oli. Samalla kun odottelin leipiä ajattelin, että imuroin sirpaleet pois ettei tuu haavoja jalkoihin. Olis tämäkin pitänyt arvata, kerran mun aamu oli alkanu jo huonosti, nimittäin ne mun leivät otti ja paloi eli mustat leivät pompahti paahtimesta ulos.
Huominen toivottavasti alkaa paremmin, nyt telkun ääreen ja odottamaan Emmerdalea, johon oon muuten jäänyt aivan koukkuun, ennen en tykänny tästä sarjasta.
Kuulostaa aivan mun aamuille, kun kaikki menee päin..... 😀
VastaaPoistaKauniit kuvat
VastaaPoistaNo höh olipa sulla aamu mut kyl tulee parempia aamuja 😀
VastaaPoistaSä oot niin ihanan rehellinen etkä esitä et elämä ois täydellistä. Tykkään sun blogista tosi kovaa t. Sanna
VastaaPoista