Double red

 Punahilkka-kausi jatkuu ja väriä taas tuodaan asuun tällä pirteällä värillä. Yleensä mulle riittää pienikin kohta asusta jossa on väriä ja harvoin korostan sävyä vielä jollain asusteella, mutta nyt punainenkärpänen puri kunnolla ja paidan punaisen printin lisäksi lisäsin asuun myös punaisen laukun. 

Printtipaitojen ja bleiserien combo ovat kyllä ehdottomasti olleet tämän syksyn mun lempi tyyleistä, enkä ainakaan vielä ole kyllästynyt, päinvastoin tuntuu etten muuta tyyliä Pinterestistä katsokkaan.

 Nuorempi poika meni kaverin luo yötä ja vanhempi poika on futistreeneissä. Mikä siinä on kun kaverin luo yöksi meneminen on monesti lapsille niin kivaa ja siitä viikkoa ennen täristään :) 

Toki ymmärtäähän sen, kun kaikki erilainen tapaa olla lapsille aina kivaa, esim majan laittaminen olkkarin lattialle, voi olla niin suuri juttu. Nuorempi poika on ollut monen eri kaverin luona yötä, mutta vanhempi poika ei oo kertakaan ollut yötä pois, jos ei siis isovanhempia lasketa. Pojat muutenkin ovat niin eri luonteisia.  Mun vanhempi poika on paljon kiltimpi, mitä tämä mun nuorimmainen ja oon sanonutkin että nuorimmaisen teini-ikä tulee olemaan varmaan paljon haastellisempi, jos siis tämän hetkiset merkit yhtään pitävät paikkaansa. Tokan luokan ja nyt kolmannen luokan välisenä aikana on tullu iso muutos käyttäytymiseen ja sitä muka ollaan niin isoa poikaa. Isoveli taloudessa kylläkin vielä enempi korostaa sitä, että pitää näyttää veljelle olevansa kanssa iso poika jo. Parisen vuotta lisää, niin nähdään pitivätkö merkit paikkaansa, sitä kun ei koskaan tiedä mihin suuntaan mennään lapsen kasvaessa.

 Tabletti käteen, sohvalle rennosti ja Emmerdale päälle, tämä ilta menee siis rauhallisissa merkeissä ja huomenna sitten taas päinvastoin pikku joulun merkeissä :)

(Instasta pääset varmasti huomenna näkemään, kumman paidan lopulta laitoin päälleni)

Mukavaa vk.loppua <3

Bleiseri H&M

T-paita Gina Tricot

Laukku H&M

Farkut Top Shop

Kengät Nelly

Paloauton värinen neule

Joulufiilis tulee tästä kuvien neuleesta, joka on ihanan punainen. Tämä neule on muutenkin niin pehmeä ja mukava päällä, hihat ovat pussimaiset. Neule ei tullut yhtään etuuksiinsa, kun se roikkui kaupan henkarilla. Mun ei tarvinut kun koskea neuleeseen ja olin heti myyty, materiaali nimittäin tuntui niin miellyttävälle käsiin. 

 Neuleita oli kyllä muitakin värejä, harmaa, musta jne, mutta näin jouluakohden kun mennään punainen sävy suorastaan kutsui luokseen ja onhan se kiva piristeruiske asuun. 

 Joka aamu huomaan saman asian, nimittäin kun mietin mitkä housut laitan jalkaani, olisin joka päivä laittamassa pehmeitä nahkahousuja tai vahapintaisia housuja. Perus farkut ovat jääneet viime aikoina kaappiin lojumaan, ehkä jos saisin jotkut kivat uudet farkut vanhojen tilalle, saattaisi inspiraatio herätä. Kaapissa on nimittäin paljon farkkuja jotka, joko ei mahdu mun päälle tai ovat tummansiniset ja se on sävy joka ei tällä hetkellä inspiroi mua ei sitten yhtään. Saati jokaisessa farkussa on reiät polven kohdalla ja siis ne ovat olleet ihan ostohetkellä, voi olla etten omista yhtiäkään farkkuja joissa ei olisi reikiä. Siitä tulikin mieleen osaisinkohan edes käyttää sellaisia farkkuja tai tuntisinko niitä omakseni ja miten sellaiset yhdistän muihin vaatekappaleihin, hyym siinä onkin itselleni haaste. Boksista pois ja kukas sen tietää, ehkä pian mun päällä ei muuta nähdäkkään kun juuri tummansinisiä farkkuja ilman reikiä heh :)

Mulla ei näin aikuisena ole mitään tiettyä lempiväriä, mutta pikku tyttönä punainen oli mun lemppari. Toki eniten käytän ja ostan aika casual värejä, mutta en silti sano että ne ovat mun lempivärejä, koska koen olevani aika kaikkiruokainen värien suhteen, enkä aseta millekkään värille stop rajaa. Monet sanovat, että heillä on jollekkin värille ehdoton stopmerkki ja sanovat ettei ikinä pukisi sen ja sen väristä vaatetta päälle. Onko teillä jokin väri/sävy mitä ette missään nimessä pue päällenne?

Neule H&M

Bleiseri H&M

Laukku Valentino

Aurinkolasit Bik Bok

Kengät Mango
Housut H&M

Ruutua ja pitsiä & lisää asiaa erityislapsesta

Ollut joka päivä jotain menoa, että en oo ehtiny täälä blogin puolella käymään. Pojan terapia käyntiä/valmennusta, meidän koiran eläinlääkäri oli tällä viikolla. Hugolta, eli meidän koiralta poistettiin hammaskiveä ja leikattiin kynnet ja nämä tapahtui nukutuksessa, joten hieman tokkurainen koira on ollut, mutta nyt se alkaa olemaan oma itsensä. Otettiin koira aikoinaan terapia koiraksi meidän pojalle.

Niin ihana Nepsy-valmentaja meidän pojalla, tunnin jälkeen hän vei meidän pojan Mäkkäriin syömään, koska pojalla oli hiljattain synttärit. Todella ihana teko ja poika oli niin onnellinen tästä. Pojalla on siis menossa tällä hetkellä Nepsy valmennus.  Puhetarapiaa poika sai n. 8 vuotta mutta se loppui ala-asteella, koska katsottiin, että poika on niin hyvin jo kuntoutunut, että puheterapialle ei ole enää tarvetta. Huh tätä lausetta en olis vuosia sitten ikimaailmassa uskonu että joskus kuulen.

Kävin tässä yks päivä mun vanhaa päiväkirjaa läpi, mihin oon kirjottanu asioita näiden vuosien varrelta. Huh, oli kyllä paljon asioita mitä en muistanut että ollaan koettu. 

Sain kyselyä mistä aloin aikoinaan huomaamaan, että kaikki ei ole niin kuin pitää pojan kohdalla. Itseasiassa tämä on ollut mun mielessä viime päivät ja tänä päivänäkään en osaa tarkkaa syytä sanoa, muuta kuin klassinen äidinvaisto. Kaikki alkoi kun poika oli n. 2.5 vuotias. Poika sanoi sanoja siinä missä muutkin, mutta yht.äkkiä poika alkas unohtamaan niitä. Jos esim osasi sanoa kymmenen eri sanaa, sanoja alkasi hiljalleen hävitä ja oli enää pari sanaa mitä osasi. Toinen syy oli, että poika ei ottanut kunnolla katsekontaktia ja tapasi välillä leikkiä esim junaradalla monta tuntia, ilman että liikahtikaan. Kun huusin pojan nimeä, ei poika reagoinut tähän mitenkään. Alkasin hiljalleen huomaamaan, että poika ei ymmärrä kun puhun hänelle, ei edes yksinkertaisia lauseita/sanoja. Poika söi todella hyvin pienenä, kaikki ruoka uppos hyvin. Reilu kaksi vuotiaana määrättyjen ruoka-aineiden syöminen loppui kuin seinään. Perunaa poika ei pystynyt syömään, ilman että olis oksentanut, lautasella ei saanut olla kuin yksi ruoka kerrallaan, eli eri ruoat eivät saaneet koskettaa toisiaan millään lailla. Hiljalleen alkasi pojan ruoat niukentua, niin että ei ollut kuin pari ruoka-ainetta mitä poika söi. Värinä taas mikään ei saanut olla mustan väristä, esim salmiakkia, lakritsaa poika ei pystynyt syömään. 

Nykyään ruoat saa koskettaa kyllä toisiaan, eikä poika ole enää niin tarkka tästä, mutta tänä päivänäkään poika ei syö määrättyjä ruoka-aineita ja koulussa poika saa ruokalasta "omat" ruoat. Hiljalleen kokeillaan ottaa ruokatottumuksiin uusia ruokia mukaan, välillä tulee positiivia yllätyksiä, välillä taas mitään muutosta ei näy. Tähän asiaan ollaan jo niin totuttu ja sen kanssa opittu elämään. Eli pojalla on meillä omat ruoat ja me muut syödään niitä perus kotiruokia.

Jos lähdettiin kun poika oli pieni mummolaan, meidän piti mennä aina samaa reittiä ja tästä ei saanut poiketa. Tai mun piti edellispäivänä tarkkaan kertoa pojalle mitä huomenna tapahtuu.  En voinut tosta noin vain ostaa esim uutta pipoa pojalle. Jos poika tottui johkin määrättyyn, ilman "kohtausta" tästä ei selvitty, eli päähän ei saanut laittaa uutta pipoa.  Tarkennan tähän, pojalla ei ole autismia, niitä piirteitä kyllä oli pienenä, mutta diagnoosia ei tästä ole. Ei se mikään salaisuus ole, eli mun pojalla on dysfasia, asperger, sekä add ja tämä add diagnosointi tuli vasta pari vuotta sitten.

Neuvolassa kukaan ei huomannut mitään "outoa" vaan itse otin lastenlääkäriin yhteyttä, kun aloin huomaamaan, että kaikki ei ehkä ole niin kuin pitää.  Siitä se kaikki sitten lähti rullamaan, ainakin jotenkin. Kyllä mä muistan puhelinsoiton puheterapiaan, kun mulle sanottin joo ei ole aikoja, menee ainakin vuosi, että pääsee. Soitin uudelleen, että nyt on pakko olla aikoja, sillä on tavallaan "kiire" tapaus, vastaus oli "aa katos joo oli meillä sittenkin aikoja ensi viikolle", että muistakaa älkää antako periksi.

 Näitä asioita oli siis, silloin kun poika oli pieni ei nykyään. Meidän elämä on vuoristorataa, välillä voi mennä kuukausiakin että kaikki menee hyvin, eikä ole mitään ongelmaa, välillä taas ollaan kuopassa ja tuntuu niin vaikealle nousta kuopasta ylös. Omasta lapsesta on aina suuri huoli, mutta meidän erityislapsesta mulla on sydän aina vähän enemmän kallellaan.

Käytiin pojan kanssa hiljattain verikokeissa, valkosolut ovat liian alhaalla ja uusiin testeihin joudutaan parin viikon päästä. Pojalla oli nuorempana sama juttu,silloin leukemia epäily tuli puheeksi. Mitään syytä ei silloin saatu selville, miksi pojan arvot olivat alhaalla. Nyt näyttäisi siltä että ollaan samassa pisteessä, silloin ressasin niin paljon ja vietin niin monet unettomat yöt, nyt yritän joka päivä ajatella jotain muuta, etten ala etukäteen tästä ressaamaan.

Mun poika oli niin ihana yks päivä, juttelin sen kanssa kaksistaan ennen kun se meni nukkumaan. Poika halus kertoa mulle "äiti oot aina auttanu mua ja ollut mun tukena ja oot aina tehnyt mun kanssa kaikkea kivaa, koskaan en voi sua kiittää tarpeeksi, mutta lupaan kun oot vanha mä hoidan sua ja autan, enkä koskaan jätä sua yksin"  <3

(Ei oikeen ollut mitään järkevää, tekstiin sopivaa kuvaa laittaa, joten laitoinpa sitten alkuviikon asukuvat. Pitsipaita, joka löytyi alesta aikoinaan yhdistettynä ruutubleiserin kera)

Kun aloitin aikoinaan bloggaamaan, mun poika otti aina mun kuvat, koska oli kiinnostunut valokuvaamisesta. (Toki ottaa se satunnaisesti vieläkin) Tähän väliin voin sanoa, kyllä kyseessä oli mun erityislapsi joka otti nämä mun kuvat <3

Takki H&M

Housut Only

Kengät Mango

Paita H&M

Laukku Valentino

Syksyinen tyyli, sekä syksyn IT laukku

Moikka ja mukavaa sunnuntaita. Syksyiset neuleet kaivettu kaapista ja hellemekot viety varastoon. Kirppistavaroita oon alkanut kaivamaan kaapista, sillä yhteistyö Blogivaasan ja Palosaaren kirppiksen kanssa on taas täälä ja huomisesta lähtien 25.9 Palosaarentie 77 on bloggareiden tavaroita myynnissä.  Pöytä numerot 120, 121 ja 122 ja Maanantaina 2.10 lähtien löytyy mun tavaroita myynnistä, lisäinfoa laitan lähipäivinä, joten pysy kuulolla :)

Pinterestissä ja Instassa oon nyt törmänny paljon laukkuihin, joissa on pyöreä solki kantokahvana ja mä ihastuin heti tähän tyyliin. Kiva yksityiskohta toi kultainen solki ja ainakin tähän laukkuun mahtuu tosi hyvin kaikki tarpeellinen.

Tilasin laukun Boozt.comista ja oli kyllä nopea toimitus, laukku tuli parissa päivässä. Nyt ei tarvi laittaa tuunattuja sukkakenkiä jalkaan, sillä tilasin Nellystä ihan "oikeat" sukkakengät :)

Bleiseri H&M

Housut Vero moda

Kengät Nelly

Laukku Mango

Neule H&M

Paappatakki

Jo jonkin aikaa kauppojen hyllyillä on alkanut näkymään ruudullisia vaatteita. Mä oon aina tykännyt ruutukuosista, mutta toki näin syksyn tullessa siitä innostuu aina enemmän. Yksinkertaiseenkin asukokonaisuuteen ruutukuosi tuo kivaa yksityiskohtaa.Toisille ehkä näistä takeista (mun miehelle) tulee mieleen paappatakki, vaikka tästä paappatakista jopa mun mieskin tykkäs (oho) ei siis heti tyrmänny. Mun mielestä tämä bleiseri menee mallin ja materiaalin puolesta jo ihan takista, jos tietysti vaan suinkin tarkenee talven tullessa.

Niin kaunis ilma ja wautsi mikä auringonpaiste, nämä säät ja kauniit värit luonnossa on just sitä syksyn parhautta.

Mitens iskeekö ja uppoaako teihin ruutukuosi?

Kyseessä on tämä bleiseri klik