Lindexin sininen paitapusero sai uuden tyylin, kun pikatuunasin sen uuteen lookkiin. Nyt näkee paljon paitoja, jossa olkapäät on näkyvissä ja sitä tyyliä hain tässäkin. Yksinkertaisuudessaan napitin paidan pari alinta nappia, vedin paitaa hieman alas että olkapäät tulee näkyviin. Irrotin mun sinisestä tunikasta vyön ja sen solmin vyötärölle.
.
Kuvien aamutossut (kuten mun mies sanoo) on niin rennot ja helppo vaan heittää aamulla jalkaan ja vaikka moni sitä kyselikin pysyykö kengät jalassa, koska kantapään kohta on auki, niin kyllä pysyy hyvin, voisin jopa kuvitella juoksevani näillä :) Oon niin tykästyny tähän malliin, että harkitsen suuresti näitä kenkiä myös kultasen värisenä, se väri tois nimittäin kivaa särmää asuun.
Kuten moni teistä kyselee monesti perään, mulla ei ole jalassa näissä kuvissa nahkahousuja vaikka äkkiseltään vois luulla, vaan vahapintaiset housut on kyseessä, jotka kyllä muistuttaa kovasti nahkiksia. Kovana nahkahousu-fanina, jos pitäis näiden kahden housun väliltä valita, niin kyllä käännyn vahapintaisten housujen suuntaan ja ihan siksi, että vahapinatiset housut venyy tosi paljon ja sen ansiosta ovat maailman rennoimmat jalassa.
Mulla on ollu jo pitkään sellanen fiilis, että en viihdy yhtään, jos käsivarret näkyy, eli pelkällä topeilla kulkeminen ei tuu kysymyksenkään. Onneksi nämä olkapäät näkyviin mallit on just mun tyyliä ja niissä tulen todennäkösesti kulkemaan koko kesän.Pelkällä topilla kulkeminen,eli käsivarret paljaana on jotenkin epämukavuus alueen just sielä ytimessä ja tulee heti alaston olo. Ei mulla nuorempana mitään ongelmaa ollu käsivarret paljaana lähtee ihmistenilmoille, mutta nyt vanhetessa oon huomannu, että heti jos yritänki lähteä johki ilman takkia, niin alan kaipaamaan suojamuuriani heti ja ahistus tulee päälle. Onx muita jotka painii saman asian kanssa?
