Jutut on ollut vähän vähissä viime aikoina, syy siihen on ollut ihan totaallinen motivaation puute ja tietysti hiljaisuus johtuu siitäkin, että olen ollut kipeä, mutta hetken kun hengähtää jaksaa taas puurtaa. Palosaari alkaa olemaan meidän joka viikkoinen piipahtamispaikka töiden jälkeen ja ei suinkaa minkään kuvien takia, vaan pokemonit on pääosissa. Loppuviikko meneekin meillä pojan synttäreitä valmistellen, ihan pienet juhlat järjestetään kummien ja isovanhempien kesken. Poika ei tykkää täytekakuista, joten sitä ei tällä kertaa ole tarjolla, vaan ajattelin tehdä Kinder kakun nam. Mun iso mies täyttää jo 12-vuotta ja huvittavinta on se, että poika alkaa hiljalleen olemaan jo mun pituinen ja mä en ole mistään lyhimmästä päästä. Välillä kun senkaa kaupungilla kävelee, ei meinaa itekkään tajuta että jestas mulla onkin jo iso poika. No mutta jos näistä kuvista nyt jotain pitäisi mainita, niin kyllä se syksy on vaan niin kaunista aikaa ja mikäs sen ihanampaa, kun kietoutua kaulahuiviin ja isoon neuleeseen.
Kauniina kuten aina
VastaaPoista