29.3.2017

Millainen äiti olen





Olen mielestäni aika tavallinen äiti. Arkisin mies lähtee meistä ensimmäisenä kotoota, joten poikien sängystä ylös saaminen ja kouluun laittaminen jää mun vastuulle. Välillä aamut menee todella sulassa sovussa ja pojat on reippaana. Välillä saan riidellä vanhemman pojan kanssa siitä, miksi kouluun pitää mennä. Mun nuorimmainen joka kerta kun se lähtee kouluun ja ennen kuin se laittaa ulko-oven kiinni, se huutaa äiti rakastan maailman eniten heippa <3  Yks aamu olin nukku pommiin ja ihmettelin kun ovi kävi. Mun vanhempi poika oli vielä kotona ja kysyin kuka lähti. Nuorempi poika oli itse reippaana lähteny jo kouluun ja jättänyt mulle lapun keittiön pöydälle. Äiti menin jo kouluun, söin aamupalan ja rakastan sua maailman eniten, eikä niin sulosta <3 Mun päivä oli heti aamusta pelastettu.

Mulla on tosi pitkä pinna, mutta on mullakin niitä päiviä kun veljesten tappelu ja arki alkaa käymään liian raskaaksi ja tekis mieli lähtee yksin pariksi päiväksi johonki rauhottumaan, eli ottaa äiti lepohetken.






Mä halaan poikia jatkuvasti, vaikka ne ei oo enää pikkusia, eli olen haliäiti. Mä kyselen joka päivä kun pojat tulee koulusta, miten niiden päivä on menny.

 Myönnän että olen välillä tosi lepsu, eikä kuria ole. Välillä on vaan niitä päiviä kun ei vaan jaksa ja meen matalimman aidan alta, mutta ei siitä kannata huonoa omaa tuntoa kokea, eikä piiskata itseänsä. 

Jos poika esim kysyy saanko ottaa keksi, vastaan ota vaan mutta ei sitten enempää. Menee pari minuuttia poika tulee taas kysyyn saanko ottaa keksin, no okei mut tämä on sit oikeesti vimppa. Tämä rata voi jatkua niin pitkään kunnes itse havahdun, että kuka söi koko keksipaketin.  



En ole vaativa äiti, mun lasten ei tarvi saada vaan kymppejä kokeista ja olla ihan kaikessa paras.  En aseta lapsilleni painetta siitä, että jos et ole paras et ole mitään, vaan haluan kannustaa ja olla tukena ja ennen kaikkea olla läsnä. Hoen koko ajan pojille, kunhan parhaansa yrittää ja se riittää mulle.







Pojilla on viikkoraha päivä joka sunnuntai, mutta viikkoraha ei tule tosta noin vaan. Haluan opettaa pojille, että rahan eteen on tehtävä töitä. En siis osta tosta noin vaan uutta kännykkää, kun lapsi tulee sanomaan että mä haluan nyt uuden puhelin.  Pojat yleensä auttaa mua kodin askareissa, vie roskia, käy koirankaa, auttaa ruoanlaitossa jne. 


Haluan myös opettaa säästelijäisyyteen, ettei kaikkia rahoja heti tuhlata. Esim jos poika haluaa kalliit pelikuulokkeet, oon sanonu että sitten viikkorahasta säästät.  Oon pyrkinyt opettamaan poikia auttavaisuuteen ja muiden ihmisten huomioon ottamiseen. Tämä oppi on jotenkin mennyt perille, sillä nuorempi poika halus mennä pizzalle kaverin kanssa, mutta kaveri ei saanut kotoota rahaa, niin poika lupas tarjota ja otti rahat omista viikkorahoista  :)





 

Pojille on tosi tärkeetä, että me sielä täälä koko perheen voimin katotaan leffaa yhdessä ja laitetaan herkkuja esille. Perhe laatuajat on siis tärkeitä meille ja se yhdessä olo, oli se tekeminen mitä tahansa.

Puhun pojille todella paljon siitä,että pitää avostaa sitä mitä on. Kun on ruokaa pöydässä, saa jouluna lahjoja jne.

 

Täydellinen äiti en varmastikkaan monen mielestä ole ja virheita teen varmasti, mutta ainakin parhaani yritän, että olisin paras äiti mun pojille <3








6 kommenttia:

  1. Vähäkö coolit pojat sulla

    VastaaPoista
  2. Jalat maas oleva äiti ihanaa t. Virpi

    VastaaPoista
  3. Sulla on kyllä komeet pojat t. Milla

    VastaaPoista
  4. Todella kauniit kuvat ja ihana kirjotus tavallisesta äidistä ❤

    VastaaPoista
  5. Ompas komiat pojat wautsi,hyvä teksti.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin.