Don´t judge a book by its cover.....

 Kuvat:Instagramista

// Jotenkin nyt on sen aika,että syvennetään vähän siihen miksi teen/kirjoitan juuri tällaista blogia.
Olemassa on paljon blogeja,osa kirjoittaa avoimesti kaikesta, osa raapaisee vain pintaa. Osa tuo lapsensa esille osa ei. Itse puntaroin kauan mihinkä ns. kategoriaan haluan kuulua.
Päädyin lopulta siihen,että haluan blogin ja harrastuksen, joka vie minut pois ns.arjen huolista ja murheista. Halusin blogin, joka on lähellä intohimoani, eikä arjen murheiden purkamista. Tällä en tarkoita sitä,etteikö minulla niitä olisi. Voi kyllä niitä välillä on ja paljon,mutta eiköhän meillä jokaisella niitä ole. Tein heti myös sen valinnan,että en halua tuoda muita perheenjäseniäni blogiin. Sattunaisesti he saattavat piipahtaa,joissakin teksteissä/kuvissa. Haluan myös painottaa sen, että en myöskään tuomitse heitä, jotka haluavat niistä kirjoittaa,se on heidän valinta/päätös ja kunnioitan sitä.

Olen pienestä tytöstä asti ollut hirveä vaatefriikki ja olen aina seurannut muotia.Mitä vanhemmaksi tulen sitä hullummaksi tämä vaatteiden räplääminen tuntuu menevän jos sen näin voi ilmaista :)
Halusin myös blogin,joka pysyy suht.positiivisena ilman että avaudun kaikesta kurasta mitä päivän aikana on sattunut. Arki voi olla välillä niin takkuilua,että jonkin positiivisen pakokeinon halusin siihen löytää. Joten miksi ei seurata intohimoani vaatteita kohtaan ja kirjoittaa niistä. Se on alue joka on lähellä sydäntäni ja osaamisaluettani.
Seuraan itse paljon kuvallisia blogeja, en siis ole mikään pitkien juttujen lukija tyyppi.Tämä myös heijastuu blogissani,sillä en juuri kirjoittele pitkiä stooreja,vaan kuvia on enempi kuin tekstiä. Myös sen takia Pinterest ja Instagram on itselle hyviä inpiraation lähteitä.

Tässä siis pähkinänkuoressa se miksi teen juuri tällaista blogia. Vielä haluan hieman puhua aiheesta...........

Nykyään mediassa olen huomannut sen kuinka paljon toisia ihmisiä arvostellaan. Aina se varmaan niin on ollut,mutta tuntuu että sitä näkee nykyään enempi ja enempi.Laitat sitten kuvan itsestäsi,lapsistasi,vartalostasi tai ihan mistä vain. Aina on jokin joka haukkuu aivan lyyttyyn ja arvostelee.Nykyään kun ihan missä vain pystyy kommentoimaan ja sanomaan mielipiteen. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta onko se oikein että voimme arvostella ihmisiä pelkän ulkokuoren perusteella, kun emme tunne ihmistä. Onko oikein, että tuomitsemme ja arvostelemme toisia heidän elämän tyylistä/valinnoista. Onko oikein että jos kerran tekee elämässä virheen,sinut aina tuomitaan sen perusteella.Asioita joita itse mietin/pohdin paljon. Olen aikaisemminkin puhunut siitä, että mikä sen tekee kun haukkuminen on helppoa,mutta kehuminen on vaikeaa. Nyt en siis puhu omista kokemuksistani, vain yleensä tästä nykypäivästä.
Jos et kulje massan mukana, olet jotenki ihmeellinen hyypiö. Pitääkö kaikkien kulkea samaa polkua,entä ne jotka erehtyvät ja menevät eri polkua? Emmekö itse saa valita tietämme, vain tekeekö yhteiskunta sen meidän puolesta. Tällä tarkoitan sitä,että et saa olla juuri sellainen kuin olet,vaan joudut rohkeuden puutteesta tekemään/olemaan juuri sellainen kuin muutkin ovat.

Olkoon vuosi 2015 se,kun opimme kehumaan toinen toisiamme ja opimme keskittymään positiivisiin asioihin. Ja edes pienellä eleellä näytämme, että kaikki saa olla juuri sellaisia kuin he ovat virheistä huolimatta :)

Maailma voi olla välillä julma,mutta kun opimme hyväksymään toiset sellaisena kuin he ovat teemme siitä paremman paikan :)

Näihin tunnelmiin mukavaa torstaipäivää :)